Vapaa Mekong

“Järjestöt ovat sitä mieltä, että Pöyry on tehnyt hankkeelle suosiollisen raportin saadakseen itselleen jatkotöitä hankkeessa.
Tutkija Mira Käkönen Turun yliopistosta työskentelee Turun yliopistossa Mekongin alueelle suuntautuvissa energia-aiheisissa tutkimisprojekteissa. Lisäksi hän on seurannut Xayaburi-asioita myös Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana.
–Erityisesti kyseessä on ristiriita julkilausuttujen tavoitteiden ja todennäköisten vaikutusten välillä. Laosissa hanketta perustellaan muun muassa köyhyyden vähentämisellä, mutta patojen kalastovaikutukset osuvat pahimmin juurikin jokialueen maaseudun köyhimpiin.
Käkönen muistuttaa, että Mekong on yksi maailman kalarikkaimpia sisävesistöjä koko maailmassa.
Jokialueen 60 miljoonasta ihmisestä ainakin 70 prosenttia on melko lailla suoraan riippuvaisia joesta ja useat heistä juuri kalastuksesta.
–Lisäksi on huomattava että Laosia vaivaa vakava demokratiavaje. Erityisen tarkkaan hallitus on valvonut suurpadoista käytävää keskustelua ja hankkeisiin liittyvät vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin rajatut. Avointa julkista keskustelua ei ole näin ollen käyty myöskään Xayaburin padosta, sen vaikutuksista ja vaihtoehdoista.”

“Käkönen arvioi, että ranskalainen CNR eli Companie Nationale du Rhone CNR palkattiin paikkaamaan Pöyryn selvitystä. Siitä, asettuiko CNR tukemaan Pöyryn selvityksiä vai, osapuolilla on erilainen näkemys. Pöyryn mukaan CNR asettui tukemaan johtopäätöksiä ja suosituksia.
Käkönen puolestaan muistuttaa, että CNR arvioi ainoastaan sedimenttivaikutuksia.
– Toisin kuin Laosin hallitus on esittänyt, CNR-yhtiö on korostanut julkisuudessa, että se ei arvioinut eikä siten voi vahvistaa Pöyryn selvityksen tuloksia kalaston ulottuvuudesta tai padon turvallisuudesta, Käkönen kommentoi.
Hän lisää, että kalasto- ja patoturvallisuuskysymykset ovat kuitenkin juuri niitä, joita esimerkiksi Mekongin jokikomissio on pitänyt Pöyryn selvityksessä kaikkein puutteellisimpina ja olennaisimpina ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten osalta.”

“Aasian, Tyynenmeren ja Lähi-idän energialiiketoiminnasta Pöyryllä vastaava johtaja Petteri Härkki on ollut hämmästynyt siitä, minkälaiseen intressiristiriitaan hanke on törmännyt. Siinä välissä toimiva suunnitteluyhtiö on joutunut eri osapuolien kritiikin ja painostuksen kohteeksi.”

“–Meille järjestöjen reaktiot ovat olleet yllätys. Uskomme että tekemiemme suositusten ansiosta laitoksen ympäristöystävällisyys on merkittävästi parantunut, [sanoo Härkki]“

“Käkönen kritisoi myös tuotetun energian käyttötarkoitusta.
–Keskeinen kysymys Xayaburin padon suhteen on se, kenen energiantarvetta sillä tyydytetään. Xayaburin tuottama sähkö menee 95-prosenttisesti Thaimaahan. Kyse ei siis ole ensisijaisesti esimerkiksi Laosin maaseudun sähköistämisestä ja sen omasta energiatarpeesta, joka voitaisiin tyydyttää pienemmillä ja kestävämmillä ratkaisuilla.
Tähän Härkki muistuttaa, että Thaimaan ja Laosin sähkönkulutukset ovat aivan eri luokkaa.
–Xayaburin Laosiin tuottama sähkö vastaa noin 15 prosenttia Laosin tämänhetkisestä sähkönkulutuksesta, eli puhutaan jopa miljoonan ihmisen sähköntarpeen tyydyttämisestä Laosissa, sen lisäksi mitä viedään Thaimaahan. Thaimaalaisessa mediassa on kritisoitu muun muassa sitä, että Xayaburin kaltaisten suurpatojen tuottamien ongelmallisten ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten ulkoistaminen köyhään ja epädemokraattiseen Laosiin on epäoikeudenmukainen ratkaisu.”

“Härkki myöntää että vastaavaa modernia ja uusinta ympäristöteknologiaa käyttävää jokivoimalaitosta ei ole ennen rakennettu Mekongille.
Pöyryn mielestä tämä kuitenkin on yksi osoitus siitä kuinka edistyksellinen Xayaburi projektin nykyinen tekninen suunnittelu itse asiassa on. Hankkeessa kalojen siirtymistä tullaan tukemaan peräti kahdella tai kolmella eri ratkaisulla, kun tyypillisesti vastaavissa laitoksissa on käytössä on vain yksi ratkaisu. Tällä tapaa voimalaitoksen vaikutus kalakantaan pyritään minimoimaan niin hyvin kuin teknisesti mahdollista.
- Samaan aikaan esimerkiksi World Fish Centerin arvostetut asiantuntijat, kuten Eric Baran, ovat arvioineet, että ehdotettu kalaporrasteknologia ei tule toimimaan Mekongin kaltaisen kalaston suhteen, Käkönen lisää.”

1.5.2013, Tekniikka&Talous: Iso poru padosta – Pöyry joutui myrskyn silmään Aasiassa

Kantelun jättäneet järjestöt saivat vielä tilaisuuden kommentoida Ympäristö- ja Ulkoasiainministeriön lausuntoja sekä Pöyryn niihin antamia vastineita. Järjestöjen antamat lausunnot voit ladata alta:

Kommentit Ympäristöministeriölle

Kommentit Ulkoasiainministeriölle

Viime keskiviikkona OECD-kantelun jättäneiden kansalaisjärjestöjen edustajat tapasivat Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä keskustellakseen kantelusta ja sen jättämisen jälkeen tapahtuneista kehityskuluista Xayaburin patohankkeessa Laosissa. Järjestöt halusivat antaa kommenttinsa Pöyryn viime joulukuussa Yhteiskunta- ja yritysvastuuneuvottelukunnan (YHVA) kokouksessa pitämään esitelmään sen vastineesta kanteluun. Ne kommentoivat myös tammikuisia Ympäristö- ja Ulkoasiainministeriöiden lausuntoja sekä helmikuussa Pöyryn niihin antamia vastauksia.

Pöyryn suhtautuminen kanteluun ja sen käsittelyprosessiin on huolestuttava. Paitsi että kantelun jättäneiltä järjestöiltä on evätty pääsy sen viralliseen vastineeseen kokonaisuudessaan, Pöyryn joulukuussa pitämä esitys ja helmikuussa antamat kommentit UM:n ja YM:n lausuntoihin kuvastavat koko prosessin väheksymistä ja jopa Pöyryyn kohdistuneiden syytösten tahallista vääritulkintaa tai väärinymmärrystä.

Järjestöt osoittivat kokouksessa, kuinka kantelussa esiin nostetut seuraukset ja kantelun jättämisen jälkeiset kehityskulut todella merkitsevät Pöyryn OECD:n toimintaohjeiden vastaista toimintaa ja vastuuttomuutta. Pöyryllä on ollut merkittävä vaikutus siihen, kuinka Xayaburin patohanke on edennyt vastoin Mekongin sopimusta, huolimatta siitä, että se ei ole ollut päätöksentekijänä hankkeessa.

YHVA keskustelee kantelusta seuraavan kerran toukokuussa pidettävässä kokouksessa, jossa se valmistelee lausuntonsa asiaan. Lausunnon avulla TEM valmistelee päätöksen, jossa todetaan mahdollinen OECD:n toimintaohjeiden rikkominen ja esitetään Pöyrylle suosituksia toimintaohjeiden vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi.

Kokouksessa järjestöt jättivät keskustelluista asioista myös dokumentin TEM:lle, joka on ladattavissa tästä.

Alkuperäisen, kesäkuussa 2012 jätetyn kantelun voit ladata tästä.

Save the Mekong – koalitio, jossa mukana olevistä järjestöistä moni on allekirjoittanut myös Pöyrystä tehdyn OECD-kantelun, lähettivät eilen avoimen kirjeen Mekongin jokikomission jäsenmaiden pääministereille. Kambodzhan ja Vietnamin pääministerit tapasivat Laosin johtoa tänään Vientianessa keskustellaakseen Xayaburin hankkeesta, joka nosti jälleen vastustusta MRC:n viimeisessä kokouksessa tammikuussa (ks. Naapurimaiden Xayaburin vastustus kiihtynyt jälleen MRC:n kokouksen seurauksena).

Koalitio pyytää pääministereitä toimimaan, jotta

1) Xayaburin lopulliset suunnitelmat julkaistaisiin. Hankkeen kehittäjät eivät ole julkaisseet padon lopullista suunnitelmaa Mekongin alueen hallituksille tai ihmisille. Rakennustyöt olisi pysäytettävä kunnes MRC on arvioinut suunnitelmien vaatimustenmukausuuden MRC:n asettamia pääuomapatorakentamisen sääntöjä vasten.

2) Turvataan riittävä aika hankkeen vaikutusten tutkimukselle. Vuoden 1995 Mekongin sopimuksen ja kansainvälisen lain mukaan MRC:n hallituksilla on oikeus ja velvollisuus arvioida hankkeen maiden rajat ylittävät vaikutukset ja pyrkiä yhteisymmärrykseen siitä, kuinka hankkeen kanssa edetään ennen, kuin rakennustyöt alkavat. Hallitusten tulisi viivyttää rakennusta sen aikaa, kun maiden rajat ylittävien vaikutusten arviointi on tehty, ja kunnes MRC:n Neuvostossa joulukuussa 2011 sovittu yhteisvaikutustutkimus on tehty.

3) Selvitetään monitulkinnaisuudet PNPCA-sopimuksessa ennen kuin enempää patoja otetaan siinä keskusteluun. Neljän hallituksen tulisi sitoutua siihen, että ne eivät harkitsisi yhtään Mekongin pääuoman patoa ennen kuin MRC:n PNPCA-prosessi on käyty läpi ja sen ongelmat ratkaistu. Jos Xayaburin pato hyväksytään, sitä tulisi kohdella testitapauksena, jota seurataan yhdessä useita vuosia ennen kuin muita hankkeita otetaan harkintaan.

4) Käydään läpi todellinen alueellisen konsultaation prosessi. Edelleen on tarve julkisten konsultaatioiden järjestämiselle niiden yhteisöjen kanssa, jotka tulevat hankkeesta suoraan kärsimään, jotta näillä ihmisillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Mekongin pääuomapadoista.

5) Kolmas osapuoli sovittelisi tilanteen. Koska PNPCA:ssa ei onnistuttu saavuttamaan alueellista yhteisymmärrystä siitä, miten Xayaburin padon kanssa edetään, on kolmannen osapuolen pyytäminen sovitteluun hyvin tarpeellista, niin kuin on määrätty vuoden 1995 Mekong sopimuksen 35. artiklassa.

6) Etsitään vaihtoehtoisia kehitysmalleja, jotka antavat Mekongin pääuoman alajuoksun virrata vapaana. Neljän hallituksen tulisi arvioida kaikki mahdolliset vaihtoehdot ennen kuin ne sitoutuvat mihinkään Mekong-joen pitkäaikaiseen käyttöön. Voi olla olemassa myös vaihtoehtoja tarjota hallituksille taloudellisia kannustimia jotka edeltävät pääuoman patokehitystä, jotta reilumpi ja oikeudenmukaisempi PNPCA-prosessi on mahdollinen.

Save the Mekong Coalition, 11.3.2013

Kiistanalaista Laosin patohanketta vastustavat kansalaisjärjestöt ovat kääntyneet hanketta rakentavan konsulttiyritys Pöyryn sijoittajien puoleen, sillä heidän mukaansa yrityksen johto ei ole suostunut avoimeen dialogiin Mekong-joen tulevaisuudesta.

Viime viikolla Helsingissä järjestetyssä Pöyryn yhtiökokouksessa järjestöt vetosivat suoraan osakkeenomistajiin, sillä yhtiö pitää järjestöjen TE-ministeriölle tekemän kantelun vastinetta salassa pidettävänä asiakirjana.

“Voiko Pöyry väittää olevansa vastuullinen yritys, jos se kieltäytyy keskustelemasta kansalaisyhteiskunnan kanssa?”, kysyy Liisa Uimonen Siemenpuusäätiöstä, joka on yksi 15 hanketta vastustavasta järjestöstä.

Patohanke on ollut uutisotsikoissa viime kesästä alkaen, kun kansalaisjärjestöt jättivät virallisen kantelun Pöyryn toiminnasta Laosissa. Yhtiö on osallistunut ekologisesti kyseenalaiseen patohankkeeseen niin ympäristövaikutusten arvioijana kuin hankkeen toteuttajana.

Padon arvioidaan uhkaavan Mekong-joen kalakantoja ja tätä kautta arvioiden mukaan 60 miljoonan ihmisen ruokaturvaa. Sen rakentaminen olisi samalla merkittävä ennakkotapaus monille muille samankaltaisille hankkeille joen sivuhaaroilla.

Järjestöt katsovat Pöyryn osallistumisen olevan räikeästi ristiriidassa niin OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien toimintaohjeiden kuin Suomen oman kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Suomi on sitoutunut yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseen syksyllä laaditulla periaatepäätöksellä. Yrityksen haluttomuus ottaa vastuuta, vie Uimosen mukaan pohjan koko linjaukselta.

Vaikka Pöyryn omissa selvityksissä todetaan, että lisätutkimuksia tarvitaan, on yritys päättänyt tehdä ne yhtäaikaisesti padon rakennustöiden kanssa.

“Tutkimukset olisi pitänyt ajoittaa selkeästi ennen patohankkeen aloittamista. On vastuutonta väittää, että ne voitaisiin tehdä yhtä aikaa, sillä tieteellistä perustetta ratkaisulle ei ole”, peräänkuuluttaa Madison-Wisconsinin yliopiston maantieteen professori Ian Baird.

“Myöskään tieteellistä tutkimusta kaloista tai kalataloudesta ei ole lainkaan tehty”, hän jatkaa.

Maailma.net, 11.3.2013: Kansalaisjärjestöt vetoavat nyt Pöyryn sijoittajiin

Katso myös Kansan Uutisten Verkkolehti, 11.3.2013: Järjestöt: Pöyry kieltäytyy keskustelemasta vastuustaan

sekä Kepa, 7.3.2013: Järjestöt toivovat Pöyryn osakkeenomistajilta tukea yhtiön vastuullisuuteen

“Onko Xayaburin jättipato suomalaisen ympäristöteknologian taidonnäyte vai vedätys, joka vie elämän mahdollisuudet naapurimaiden kalastajakylistä? Tutkiva toimittaja Hanna Nikkanen kävi paikan päällä kambodžalaisessa kalastajakylässä ja selvitti suomalaisyhtiön vastuita suuressa patohankkeessa.”

Apu 8.3.2013, 11/2013: Kuka korjaa Mekong-joen saaliin?

YLE-uutiset, 7.3.2013: Tutkijat: Pöyryn laatimasta Xayaburin patoraportista puuttuu tieteellinen pohja 

“Madison-Wisconsinin yliopiston maantieteen professori Ian Baird on yksi monista tutkijoista, joiden mielestä Pöyryn ehdottamat lisätutkimukset olisi pitänyt tehdä hyvissä ajoin ennen padon rakennustöiden aloittamista. Baird huomauttaa, että Xayaburin padon käsittävällä alueella ei ole tehty lainkaan tieteellistä tutkimusta kaloista tai kalataloudesta.

- On Pöyryltä täysin vastuutonta väittää, että tutkimukset voitaisiin tehdä padon rakennustöiden aikana, koska tietoa väitteen pohjaksi ei ole! Baird huudahtaa.

WWF:n Living Mekong -ohjelman koordinaattori Marc Goichot hämmästelee Pöyryn tiedon panttaamista. Goichot huomauttaa, että mikäli Pöyryn tekemä raportti perustuu perustavanlaatuisiin tutkimustuloksiin, miksi sitä ei aseteta kansainvälisten tutkijoiden arvioitavaksi.

Baird huomauttaa, että vaikka tutkimus aloitettaisiin heti, tulosten valmistuessa padon rakennus on vaiheessa, josta ei enää ole paluuta.”

“- Mekong-joella on toistasataa kalalajia – niillä on erilaiset elintavat ja ne vaeltavat eri aikaan vuodesta. Kalojen tarvitsema vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan. On naurettavaa, että yhdet kalaportaat voisivat toimia kaikkien kalalajien kohdalla, Baird sanoo.

Pöyryn laatima raportti perustuu oletukseen, että Mekong-joen kalat vaeltavat jokea ylöspäin. Raportissa ei kuitenkaan perustella, mihin oletus perustuu.

- Pöyry väittää, että 85 prosenttia kaloista kykenisi vaeltamaan kalaportaita pitkin jokea ylöspäin ja pääsemään padon ohi. Miten he voivat väittää tällaista tekemättä asiasta tieteellistä tutkimusta? Baird kysyy.

Bairdin mukaan Mekongin kalat vaeltavat sekä ylä- että alajuoksulle, vuodenajasta riippuen. Hänen mielestään patoprojektissa ei ole otettu huomioon sitä, että kalat uivat takaisin kohti alajuoksua, jonne ne joutuvat uimaan patoturbiinien läpi.

- Kyseessä eivät ole lohikalat, jotka vaeltavat vain yläjuoksulle. Kalojen täytyy päästä takaisin alajuoksulle, ja turbiinien läpi uiminen on suurille kaloille valtava riski, iso osa niistä kuolee, Baird kertoo.”

“Pöyry on ilmoittanut, että vastuu patopäätöksestä on Laosin hallituksen. Laos puolestaan vetoaa Pöyryn asiantuntijuuteen päätöksentekonsa perustana. Mikäli myöhemmin keväällä selviää, että Pöyry olisi rikkonut OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita, seuraukset ovat lähinnä suosituksia. Myös jokikomission kädet ovat toistaiseksi sidotut.

Johan Schalin kuitenkin huomauttaa, että OECD on määritellyt kanssavastuun, jonka mukaan yritys voi joutua vastuuseen toisen tekemistä päätöksistä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä. Vastuu voi siis kaatua osittain myös Pöyryn niskaan.”

YLE-radio, Ajantasa, 7.3.2013, n. 5.30-16.30 min kohdalla: Konsulttiyhtiö Pöyryn toiminta laosilaisessa patoprojektissa on saanut kansalaisjärjestöt kysymään, menikö kaikki niin kuin piti ihmisoikeuksien ja ympäristön osalta